Sukuseuran alkuvaiheet

Sukuseuran alkuvaiheet - ensimmäinen vuosikymmen

Akaan Sipilän sukuseuran perustava kokous pidettiin 26.10.1991. Tämän suvun jäseniksi katsotaan ne, jotka ovat isän tai äidin puolelta Viialan Varrasniemen Sipilän eli Borgmestarin sukuun kuuluvia.

Ensivaiheessa seuran toiminnan käynnistivät Sipilän isännän, vuonna 1896 syntyneen Kustaa Vasilius Juhonpojan lastenlapset. Liikkeelle lähdettiin siis verraten rajoitetusta sukukokonaisuudesta, jota varsin pian päätettiin lähteä syventämään ja laajentamaan.

Sukuyhteyden selvittelyn perusrunkona on käytetty Jalmari Finnen vuonna 1933 Valtionarkistosta keräämää Sipilän talon isäntien ja heidän lastensa sukutaulustoa. Sen mukainen suvun kantaisä on vuonna 1723 kuollut Yrjö Laurinpoika. Akaan Historian mukaan hän oli isäntänä 1675-1708.

Valtionarkistosta voidaan isännistä saada tiedot vuodesta 1540 lähtien. He eivät kuitenkaanole nykyistä sukua. 

Sukuseuran perustaminen iti pitkään

Sipilän sisarusparve, Martta, Hannes, Väinö, Lauri ja Martti, voidaan pitää sukuseuran käynnistäjinä, vaikka konkreettista valmista ei ehtinyt syntyä. Heidän ja lähipiirin tapaamisisssa sukuseuran perustamisesta oli puhuttu pitkään. Muistiin on merkitty keskustelut mm. vuonna 1974 Viialassa veljestapaamisen yhteydessä sekä Sylvi Sipilän 80-vuotispäivänä vuonna 1984. Voidaan sanoa, että he olivat varsin sukurakas ryhmä. Vuosien mittaan heillä ol iollut myöskin pienimuotoista yhteistä yritystoimintaa, joka ei kuitenkaan ollut kovin tuottoisaa. Näistä mainittakoon Ajotyö Oy ja Kaivannon Matkailu Oy. 

Vaikka he asuivat eri puolilla maata, heille Viialan Jumunen ja sen rannat oli kuitenkin aina hyvin läheinen. Sinne palattiin aina kesäisin, ajatuksissa varmaan melkein päivisin. Se oli heille lapsuuden ja nuoruuden Onnela. Sellaista muistojen paikkaa ei meillä seuraavilla polvilla varmaan enää ole. 

Sukuseuran perustaminen sai todellista, mutta dramaattista vauhtia talvella 1991. Tuolloin, lauantaina 9. maaliskuuta Martti Sipilä soitti ja kertoi "kun nyt elämäni päivät ovat vähissä, olen päättänyt että perustetaan se sukuseura. Tulkaa huomenna, sunnuntaina tänne meille, niin saadaan asia hoidetuksi." Lisäksi ainakin Risto Sipilä oli kutsuttu. Martti oli kaavaillut sukuseuran puheenjohtajaksi Sylvi Sipilää ja mukaan pyydettäisiin lisäksi ainakin Inkeri Heinänen. Varsinainen perustava kokous olisi pidetty isänsä syntymäpäivänä 30. toukokuuta. 

Tuota maaliskuista perustamistapaamista ei kuitenkaan tuolloinkaan pidetty. Martti Sipilä joutui lähtemään tuona sunnuntaiaamuna heikkokuntoisena Jorvin sairaalaan, palaamatta enää kotiinsa Martinkalliolle. Tuo Martti SIpilän tekemä ajatustyö oli meille velvoite ryhtyä toteuttamaan suunnitelmaa.

Sukuseuran perustamisen valmistelu

Serkukset Erkki, Heikki ja Risto Sipilä sopivat sukuseuran perustamisen valmistelusta siten, että 8. elokuuta 1991 Espoon Karakalliossa pidetyssä ensimmäisessä suunnittelukokouksessa sovittiin liikkellelähtö. Se merkitsi, että Erkki ja Risto ryhtyivät selvittelemään kokouksen pitopaikkaa Viialan-Toijalan alueelta ja Heikki hankkii sukuseuran mallisäännöt. Toisessa valmistelukokouksessa 19. syyskuuta oltiin jo niin pitkällä, että sovittiin sukukokouksen pitopaikka, Ellilän kievari Toijalassa, laadittiin kutsukirje ja määrättiin kutsuttavien piiri. 

Päätettiin, että kutsutaan tähän ensimmäiseen sukutapaamiseen vuonna 1839 syntyneen Maria Heikintyttären jälkeläiset. Maria oli kahdesti naimisissa, ensin Sipilän talon pojan, vuonna 1836 syntyneen Juho Kustaa Heikinpojan kanssa ja sitten 1845 syntyneen Jooseppi Kustaanpojan kanssa. Näin kutsuttujen piiriin tulivat Vilot, Sipilät, Rautaset, Sipilät (Sylvi), Mäenpäät ja Lahdet. Kolmas valmistelukokous pidettiin juuri ennen sukukokousta 24. lokakuuta.

Ensimmäinen sukukokous

Ensimmäinen sukukokous herätti kiitettävästi mielenkiintoa. Etukäteen ilmoittautuneita oli 72. 

Kokouksen avasi Heikki Sipilä, painottaen tämätapaisen yhteydenpidon merkitystä. Toiminnan perustana olisi kolme päälinjaa, selvittää suvun vaiheita, vaalia perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tällainen toiminta, sukuseuratyö, kuuluu elämän pehmeimpiin arvoihin, inhimilliseen toimintaan. Yhtenä osasyynä sukukeuratoiminnan voimistumiseen on sukujen ja sukujen jäsenten hajautuminen ympäri maata ja maailmaa, jolloin entistä harvemmin voidaan tavata läheisiään.

Kokouksen puheenjohtajana toimi Risto Sipilä ja sihteerinä Erkki Sipilä. Perustamiskirjan allekirjoitti kaikkiaan 55 läsnäolijaa, ensimmäinen allekirjoittaja oli Syvi Sipilä. Ensimmäiseen hallitukseen valittiin Inkeri Heinänen, Hannele Nurminen, Raija Leppänen, Erkki Sipilä, Heikki Sipilä ja Risto Sipilä. Sääntöluonnos käytiin läpi, päätettiin rekisteröidä seura ja jäsenmaksuksi päätettiin 30 markkaa. Seuraavan vuoden sukukokous päätettiin pitää Päivölän kansanopistolla Sääksmäellä. Päätettiin myös käynnistää jäsentietojen aktiivinen ylläpito.

Lopuksi käytiin vilkas keskustelu seuran toimintalinjoista ja jäsenpohjan laajentamisesta. Valittu ensimmäinen hallitus järjestäytyi heti sukukokouksen jälkeen. Puheenjohtajaksi ja samalla suvun esimieheksi valittiin Heikki Sipilä ja varapuheenjohtajaksi Risto Sipilä. Sihteeriksi valittiin Arla Sipilä ja rahastonhoitajaksi Tuuli Sipilä. 

Kokouksen yhteydessä nautittiin hämäläinen juhlalounas. Ennen varsinaista kokousta viialalainen lehtori Kerttu Stenholm esitti poimintoja Viialan historiasta ja nykyisyydestä.

Sukupiiri laajenee

Jo sukuseuraa perustettaessa oli selvää, että uusia sukuhaaroja saadaan aikanaan mukaan. Olisi mielenkiintoista nähdä uusia sukulaisia. 

Vuonna 1993 tulivat mukaan vuonna 1851 syntyneen Sipilän talon tyttären Matilda Mariana Heikintyttären jälkeläiset. Hän oli mennyt vuonna 1881 naimisiin Akaan pappilan pehtoorin Johan Marttilan kanssa. He muuttivat Tammelaan vuonna 1882. Tästä sukuhaarasta tulivat mukaan mm. Marttilat. 

Vuoden 1995 aikana seuran jäsenpiiri jälleen laajeni. Edellistä sukupolvea oleva Sipilän talon tytär, vuonna 1804 syntynyt Greta Liisa Heikintytär meni vuonna 1829 naimisiin urjalalaisen Kustaa Juhonpojan kanssa. Tätä haaraa on seurassa mm. Pukkilat ja Isomäet.

Kirjoittanut sukuseuran edesmennyt kunniapuheenjohtaja Heikki Sipilä (1936-2009). Kirjoitus on julkaistu sukuseuran vuonna 2000 ilmestyneessä kirjassa 'Akaan Sipilän suku'.