Sukulaisia esittelyssä: Kirsti Taattola

15.10.2008


Sukulaisia esittelyssä -sarjamme kysymyksiin vastaa nykyinen esimiehemme Kirsti Taattola. 

1. Esittele itsesi
Olen Kirsti Taattola, os. Sipilä, Martin nuorin tytär, syntynyt vappuaamuna 1949. Kasvoin sisarussarjan kuopuksena, Jorman, Karin, Pirjon ja Riston kanssa Kaarelan Martinkalliolla. Huolettomat lapsuuden Kesät vietimme Soukossa Viialassa. Opiskelin Viikissä maatalousmetsätieteiden maisteriksi. Nyt toimin vanhempana asiantuntijana Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikössä Työterveyslaitoksella Kuopiossa. 

Kiinnostuin maatalouden työtekniikkaa opiskellessani ergonomiasta ja pääsin apulaistukijaksi Työterveyslaitokselle Helsinkiin valmistumisvaiheessa vuonna 1975. Siitä lähtien olen ollut laitoksella eri tehtävissä. Vuonna 1977 toimeni siirrettiin Kuopioon. Päätyönä on ollut maatalousyrittäjien työterveyshuollon kehittäminen. Työhöni kuuluu tutkimusta, koulutusta, tiedottamista, kokouksia, näyttelyihin ja moniin erilaisiin tilaisuuksiin osallistumista. Nykyisin matkustan noin 30-40 päivänä vuodessa, välillä myös ulkomaille.



Olen toiminut vuodesta 1991 sivutoimiemäntänä Nilsiässä Pertin isännöimällä Taatonniemen tilalla. Työmatkaa kertyy yhteen suuntaan 64 kilometriä. Tilalla oli aikanaan lypsykarjaa, mutta vuodesta 1994 lähtien rehuviljantuotanto ja metsätalous. Harrastuksena Pertillä on kaksi suomenhevosruunaa. 

Olen neljän lapsen onnellinen mumma. Tampereella asuva Soile-tytär on kunnostautunut äitiään paremmin sukuseuran uusien jäsenten tuottamisessa!

2. Mitä toimiminen sukuseurassa on Sinulle merkinnyt?
Yllätyin, kun minua esitettiin ja kannatettiin sukuseuran esimieheksi. Olen käynyt melko harvoin sukukokouksissa työ- ja kotiesteiden vuoksi. Pidän sukuseuramme esimiehen tehtävää tärkeimpänä tämän hetkisistä luottamustoimistani. Olen yrittänyt tutustua seuran arkistoon. Hallituksen pitkäaikaisten jäsenten tuella pääsin hyvin sisään seuran toimintaan. Sukuseuran rutiineihin kuluu yllättävän paljon aikaa. Suurimmat haasteet ovat: miten saamme nuoret sukulaisemme kiinnostumaan toiminnasta sekä miten saamme toimitettua täydennysosan sukukirjaan. "Tammelan sukuhaaraan" tutustuminen on ollut mielenkiintoista. 

3.Kerro jokin Sinulle tärkeä sukuun liittyvä muisto 
En osaa yksilöidä erityisesti yhtä muistoa. Suvun tapaamiset liittyvät vahvasti Viialaan ja kesään. Sipilän veljekset Väinö, Lauri ja Martti pitivät tosiinsa sekä sisareensa tiivisti yhteyttä. Lämmöllä muistelen naistenviikon nimipäiväkierrosta. Olgan päivät Härsilässä, Kirstin päivät Soukossa ja Martan päivät hänen vanhassa kammarissaan. Martan päiviä muistellessa aistin nytkin kammarin tuoksun, näen Martan hymyn ja maistan kirpeän siman, jota usein oli tarjolla. Kammariin mahtui kerralla yllättävän paljon sukua, me lapset tietenkin leikimme ulkona kalliolla. Myös kyläilyt Rautasen sisarusten Suvipirtissä kuuluivat kesään. Tarjolla oli aina Tampereen leipomoiden herkkuja. Aika kultaa muistot. Lapsena nämä vierailut eivät varmaankaan tuntuneet niin hauskoilta kuin nyt jälkeenpäin muistellessa!

4.Mitä päiviisi / viikkoosi kuuluu?
Herään ennen kuutta, seitsemän maissa ajelen Kuopioon työpaikalle, jos ei ole matkapäivä. Suurin osa päivästä kuluu näyttöpäätteen äärellä. Sähköpostissa tulee päivittäin kysymyksiä, joihin vastaan. Kysyjinä ovat työterveyshuollot, ProAgria maaseutukeskusten neuvojat tai opiskelijat. Keskusyksikkömme on neljän henkilön kiinteä tiimi ja päivittäin on pikkupalavereita. Meneillään on tutkimuksia, joiden analysointiin ja raportointiin pitäisi löytyä aikaa. Kirjoitamme tiedotteita laitoksen internet sivuille. Toimitamme vuosittain asiakastiedotetta, johon tulee kirjoitettua pari kolme juttua, ja päivitämme www.ttl.fi/maatalous aihesivuja. Viikonloput kuluvat sitten kotitaloustöissä ja
EU:n määräämissä paperihommissa. enää en juuri maataloustöitä tee. Silloin kun meillä vielä oli lehmiä, lypsin joskus jopa itsekseni, jos Pertillä oli muuta työtä.


5.Kerro harrastuksistasi/saavutuksistasi!
Isä piti kunto- ja hyötyliikuntaa tärkeänä. Taustana olivat Tahko Pihkalan opit. Sitä perua on säännöllinen liikunnan tarve. Nautin luonnossa, erityisesti metsässä ja järvellä liikkumisesta. Olen intohimoinen sienestäjä ja yritän käydä metsässä pari - kolme kertaa viikossa. Kesällä soutelen ja kalastan kahden kissamme kanssa. Talvella hiihtelen enimmäkseen omia latuja metsätiellä tai jäällä. 

Pikku hiljaa olen joutunut mukaan erilaisin yhdistyksiin: Vuotjärven kylätoimikunta, Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys, Nilsiän seurakunnan johtokunta ja Vuotjärven lähetystyöseura. Näissä toimin aktiivisesti, mutta olen "jäsenmaksujäsenenä" monessa muussakin yhdistyksessä kuten Pohjola- Norden, Mannerheimin lastensuojeluliitto.

Tärkein saavutus oli saada tytär täysi-ikäiseksi ja "jaloilleen". Väitöskirja taitaa jäädä tekemättä. Julkaisuluettelooni on kertynyt noin 340 julkaisua, joten mahdollisuuksia kirja tekoon olisi ollut. Aikanaan pidin pätevöitymistä tärkeämpänä viettää aikaa tyttäreni kanssa. Myöhemmin pitkät työmatkat ja maatilan pyörittämisen tukeminen EU-byrokratiassa on vienyt voimavaroja.

6.Mikä on mieleenpainuvin matkakohteesi?
Pääsin lapsena mukaan monelle matkalle useisiin Euroopan maihin. Työmatkoja on ollut Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa, Venäjällä, Ukrainassa, USA:ssa, Kanadassa ja Japanissa. Yksi merkittävimmistä kokemuksista oli maaliskuussa 1987 keksiyöllä käynti Sacre´-Coeur kirkossa Pariisissa. Olin käynyt kirkossa päivänvalossa, mutta kävin kirkossa uudelleen parin työystävän kanssa keskiyöllä täyden kuun loisteessa. Tunnelma kirkossa oli levollisen harras, eikä turistiryhmiä ollut paikalla. Ainakin minä aistin Korkeimman läsnäolon. 

Kotimaan kohteista ehdottomasti rakkain on talvinen Pyhä-Luoston kansallispuisto, jossa olen hiihdellyt 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Erityisesti haluan mainita Pyhätunturin Isokurun, jossa olen käynyt myös toukokuun lopulla, kun koivut olivat hiirenkorvalla. Kerran huhtikuussa olen onnistunut kapuamaan Noitatunturille, useimmiten on ollut epäsuotuisa sää. 

7.Kenelle sukuseuran henkilölle haluat osoittaa kysymykset?
Kummipojalleni Jouko Sipilälle joka on sukuseuran uusi jäsen.