Tervetuloa Akaan Sipilän sukuseuran kotisivuille

Akaan Sipilän sukuseura on perustettu 26.10.1991. Tämän suvun jäseniksi katsotaan ne, jotka ovat isän tai äidin puolelta Viialan Varrasniemen Sipilän eli Borgmestarin sukuun kuuluvia ja heidän puolisojaan.
 

Akaan Sipilän sukuseura ry.

Kati Manni, puheenjohtaja
040 5191 554
k.manni(at)outlook.com

Akaan Sipilän sukuseuran tarkoituksena on selvittää Akaan Viialan Varrasniemen Sipilän suvun vaiheita ja historiaa, vaalia niihin liittyviä perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa sekä tehdä sukuseura- ja sukututkimustyötä tunnetuksi ja muutenkin edistää kotiseututyötä. 

Tarkoituksen toteuttamiseksi sukuseura mahdollisuuksiensa mukaan

- järjestää sukukokouksia, sukupäiviä, retkiä ja muita niihin verrattavia tilaisuuksia,

- suorittaa ja tekee suku- ja henkilöhistoriallista tutkimustoimintaa,

- kerää ja arkistoi sukua koskevaa tietoutta sekä jakaa tutkmus- ja perinnetietoa,

- harjoittaa seuran tarkoituksen toteuttamista edistävää julkaisutoimintaa,

- toteuttaa yhteistyötä sukututkimus-, kotiseutu-, kaupunki- ja kyläyhdistysten sekä muiden tarpeellisten paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten yhteistyötahojen kanssa.

Sukuseura ei harjoita elinkeinotoimintaa eikä sen tarkoituksena ole taloudellisen hyödyn tai voiton tuottaminen jäsenilleen.

Sukuseuran alkuvaiheet - ensimmäinen vuosikymmen

Akaan Sipilän sukuseuran perustava kokous pidettiin 26.10.1991. Tämän suvun jäseniksi katsotaan ne, jotka ovat isän tai äidin puolelta Viialan Varrasniemen Sipilän eli Borgmestarin sukuun kuuluvia.

Ensivaiheessa seuran toiminnan käynnistivät Sipilän isännän, vuonna 1896 syntyneen Kustaa Vasilius Juhonpojan lastenlapset. Liikkeelle lähdettiin siis verraten rajoitetusta sukukokonaisuudesta, jota varsin pian päätettiin lähteä syventämään ja laajentamaan.

Sukuyhteyden selvittelyn perusrunkona on käytetty Jalmari Finnen vuonna 1933 Valtionarkistosta keräämää Sipilän talon isäntien ja heidän lastensa sukutaulustoa. Sen mukainen suvun kantaisä on vuonna 1723 kuollut Yrjö Laurinpoika. Akaan Historian mukaan hän oli isäntänä 1675-1708.

Valtionarkistosta voidaan isännistä saada tiedot vuodesta 1540 lähtien. He eivät kuitenkaanole nykyistä sukua. 

Sukuseuran perustaminen iti pitkään

Sipilän sisarusparve, Martta, Hannes, Väinö, Lauri ja Martti, voidaan pitää sukuseuran käynnistäjinä, vaikka konkreettista valmista ei ehtinyt syntyä. Heidän ja lähipiirin tapaamisisssa sukuseuran perustamisesta oli puhuttu pitkään. Muistiin on merkitty keskustelut mm. vuonna 1974 Viialassa veljestapaamisen yhteydessä sekä Sylvi Sipilän 80-vuotispäivänä vuonna 1984. Voidaan sanoa, että he olivat varsin sukurakas ryhmä. Vuosien mittaan heillä ol iollut myöskin pienimuotoista yhteistä yritystoimintaa, joka ei kuitenkaan ollut kovin tuottoisaa. Näistä mainittakoon Ajotyö Oy ja Kaivannon Matkailu Oy. 

Vaikka he asuivat eri puolilla maata, heille Viialan Jumunen ja sen rannat oli kuitenkin aina hyvin läheinen. Sinne palattiin aina kesäisin, ajatuksissa varmaan melkein päivisin. Se oli heille lapsuuden ja nuoruuden Onnela. Sellaista muistojen paikkaa ei meillä seuraavilla polvilla varmaan enää ole. 

Sukuseuran perustaminen sai todellista, mutta dramaattista vauhtia talvella 1991. Tuolloin, lauantaina 9. maaliskuuta Martti Sipilä soitti ja kertoi "kun nyt elämäni päivät ovat vähissä, olen päättänyt että perustetaan se sukuseura. Tulkaa huomenna, sunnuntaina tänne meille, niin saadaan asia hoidetuksi." Lisäksi ainakin Risto Sipilä oli kutsuttu. Martti oli kaavaillut sukuseuran puheenjohtajaksi Sylvi Sipilää ja mukaan pyydettäisiin lisäksi ainakin Inkeri Heinänen. Varsinainen perustava kokous olisi pidetty isänsä syntymäpäivänä 30. toukokuuta. 

Tuota maaliskuista perustamistapaamista ei kuitenkaan tuolloinkaan pidetty. Martti Sipilä joutui lähtemään tuona sunnuntaiaamuna heikkokuntoisena Jorvin sairaalaan, palaamatta enää kotiinsa Martinkalliolle. Tuo Martti SIpilän tekemä ajatustyö oli meille velvoite ryhtyä toteuttamaan suunnitelmaa.

Sukuseuran perustamisen valmistelu

Serkukset Erkki, Heikki ja Risto Sipilä sopivat sukuseuran perustamisen valmistelusta siten, että 8. elokuuta 1991 Espoon Karakalliossa pidetyssä ensimmäisessä suunnittelukokouksessa sovittiin liikkellelähtö. Se merkitsi, että Erkki ja Risto ryhtyivät selvittelemään kokouksen pitopaikkaa Viialan-Toijalan alueelta ja Heikki hankkii sukuseuran mallisäännöt. Toisessa valmistelukokouksessa 19. syyskuuta oltiin jo niin pitkällä, että sovittiin sukukokouksen pitopaikka, Ellilän kievari Toijalassa, laadittiin kutsukirje ja määrättiin kutsuttavien piiri. 

Päätettiin, että kutsutaan tähän ensimmäiseen sukutapaamiseen vuonna 1839 syntyneen Maria Heikintyttären jälkeläiset. Maria oli kahdesti naimisissa, ensin Sipilän talon pojan, vuonna 1836 syntyneen Juho Kustaa Heikinpojan kanssa ja sitten 1845 syntyneen Jooseppi Kustaanpojan kanssa. Näin kutsuttujen piiriin tulivat Vilot, Sipilät, Rautaset, Sipilät (Sylvi), Mäenpäät ja Lahdet. Kolmas valmistelukokous pidettiin juuri ennen sukukokousta 24. lokakuuta.

Ensimmäinen sukukokous

Ensimmäinen sukukokous herätti kiitettävästi mielenkiintoa. Etukäteen ilmoittautuneita oli 72. 

Kokouksen avasi Heikki Sipilä, painottaen tämätapaisen yhteydenpidon merkitystä. Toiminnan perustana olisi kolme päälinjaa, selvittää suvun vaiheita, vaalia perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tällainen toiminta, sukuseuratyö, kuuluu elämän pehmeimpiin arvoihin, inhimilliseen toimintaan. Yhtenä osasyynä sukukeuratoiminnan voimistumiseen on sukujen ja sukujen jäsenten hajautuminen ympäri maata ja maailmaa, jolloin entistä harvemmin voidaan tavata läheisiään.

Kokouksen puheenjohtajana toimi Risto Sipilä ja sihteerinä Erkki Sipilä. Perustamiskirjan allekirjoitti kaikkiaan 55 läsnäolijaa, ensimmäinen allekirjoittaja oli Syvi Sipilä. Ensimmäiseen hallitukseen valittiin Inkeri Heinänen, Hannele Nurminen, Raija Leppänen, Erkki Sipilä, Heikki Sipilä ja Risto Sipilä. Sääntöluonnos käytiin läpi, päätettiin rekisteröidä seura ja jäsenmaksuksi päätettiin 30 markkaa. Seuraavan vuoden sukukokous päätettiin pitää Päivölän kansanopistolla Sääksmäellä. Päätettiin myös käynnistää jäsentietojen aktiivinen ylläpito.

Lopuksi käytiin vilkas keskustelu seuran toimintalinjoista ja jäsenpohjan laajentamisesta. Valittu ensimmäinen hallitus järjestäytyi heti sukukokouksen jälkeen. Puheenjohtajaksi ja samalla suvun esimieheksi valittiin Heikki Sipilä ja varapuheenjohtajaksi Risto Sipilä. Sihteeriksi valittiin Arla Sipilä ja rahastonhoitajaksi Tuuli Sipilä. 

Kokouksen yhteydessä nautittiin hämäläinen juhlalounas. Ennen varsinaista kokousta viialalainen lehtori Kerttu Stenholm esitti poimintoja Viialan historiasta ja nykyisyydestä.

Sukupiiri laajenee

Jo sukuseuraa perustettaessa oli selvää, että uusia sukuhaaroja saadaan aikanaan mukaan. Olisi mielenkiintoista nähdä uusia sukulaisia. 

Vuonna 1993 tulivat mukaan vuonna 1851 syntyneen Sipilän talon tyttären Matilda Mariana Heikintyttären jälkeläiset. Hän oli mennyt vuonna 1881 naimisiin Akaan pappilan pehtoorin Johan Marttilan kanssa. He muuttivat Tammelaan vuonna 1882. Tästä sukuhaarasta tulivat mukaan mm. Marttilat. 

Vuoden 1995 aikana seuran jäsenpiiri jälleen laajeni. Edellistä sukupolvea oleva Sipilän talon tytär, vuonna 1804 syntynyt Greta Liisa Heikintytär meni vuonna 1829 naimisiin urjalalaisen Kustaa Juhonpojan kanssa. Tätä haaraa on seurassa mm. Pukkilat ja Isomäet.

Kirjoittanut sukuseuran edesmennyt kunniapuheenjohtaja Heikki Sipilä (1936-2009). Kirjoitus on julkaistu sukuseuran vuonna 2000 ilmestyneessä kirjassa 'Akaan Sipilän suku'.

Sukuseuran hallitus 2024-2025

Kati Manni pj.
Risto Sipilä
Helena Höysniemi
Antti Kokkola
Pirkko Rodriguez
Erkki Sipilä
Outi Stenholm
Kirsti Taattola

Sukuseuran puheenjohtajat vuosien varrella:

Kati Manni (2024-)
Mari Raininko (2012-2024)
Kirsti Taattola (2007-2012)
Erkki Sipilä (2001-2006)
Risto Sipilä (1996-2001)
Heikki Sipilä (1991-1996)

Kunniajäsenet:

Heikki Sipilä 2000

Sukuseuran jäsenmaksu

Akaan Sipilän sukuseuran jäsenmaksu toimikaudelle 2024-2025 on €10 ja sen voi maksaa sukuseuran tilille Osuuspankki FI08 5204 0820 0768 78 / AKAAN SIPILÄN SUKUSEURA. Voit maksaa samalla useamman henkilön jäsenmaksun. Kirjoita maksun viestikenttään henkilöiden nimet. 

Voit tiedustella oletko maksanut kuluvan kauden jäsenmaksun lähettämällä sähköpostia osoitteeseen akaansipila@outlook.com. 

Sukuseuran jäsenyys

Sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen henkilö, joka isän tai äidin puolelta on sukuun kuuluva tai tämän puoliso. Nuorisojäseneksi voidaan hyväksyä jokainen alle 18-vuotias henkiliö, joka isän tai äidin puolelta on sukuun kuuluva. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea seuran tarkoitusta ja toimintaa. 

Varsinaset jäsenet, nuorisojäsenet ja kannatusjäsenet hyvöksyy hakemuksesta seuran hallitus. 

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittaa erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. 

Hallitus voi erottaa jäsenen sukuseurasta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on seuraan liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään seurassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut sitä tai ei enää täytä laissa taikka sukuseuran säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. 

Jäsenrekisteri

(tietoturva)

Akaan Sipilän sukuseuran vaakuna

Sipilän suvun vaakuna hyväksyttiin Suomen Heraldisen seuran rekisteriin 5.10.1987 Martti Sipilän hakemuksella numero 176.

Heraldisen seuran vaakunaselitys

Kilpi: punaisessa kentässä hopeinen lakiopaalu, jossa kuusi mustaa ylöspäin aukeavaa hevosenkenkää, jotka asetettuna 3+1+1+1.

Kypärä: suljettu. Kypäräpeite ja lakipunos punaista ja hopeaa. Kypäräkoristeena kaksi mustaa kirvestä ristikkäin.

Vaakunan taustaa ja symboliikkaa

Tarve vaakunalle

Sipilän suvun vaakunan historia on kaksivaiheinen. Vaakunan taustalla on Akaan Sipilän sukuseuran perustamisesta pitkään puhunut Martti Sipilä (Taulu 157), kantatilan isännän Kustaa Vasilius Juhonpoika Sipilän (Taulu 15) poika.

Martti Sipilä (1908-1991) oli kutsuttu Tornin ritariksi 1970-luvun alkupuolella. Tornin ritareilla oli mahdollista ja suositeltavaa toimittaa henkilökohtainen vaakuna, joka sijoitettiin esille ritarien huoneen seinälle Hotelli Tornissa, Helsingissä. Martti Sipilä sai ritarien kautta yhteyden Tapio Valliojaan, joka suunnitteli vaakunan Martti Sipilän kertomusten pohjalta.

Punainen ja valkoinen/heraldinen hopea valittiin vaakunaan. Värithän tunnetaan 1800-luvulta Hämeen maakunnan tunnusväreinä.

Hevoset kuuluivat Akaan Sipilän kantatilan arkeen. Martti Sipilän lapsuudessa Sipilään oli hankittu varsa, josta tuli Martti Sipilän nimikkovarsa. Varsa kuitenkin myytiin pian eteenpäin, josta Martti pahoitti mielensä. Edes hyvitykseksi saatu hopeamarkka ei auttanut, vaan asia jäi vahvana muistoihin. Tämä tarina eli myös Vallinojan suunnittelemaan vaakunaan.

Vaakunaa suunniteltaessa vaakunakilpeen valittiin airutkuvioksi T-muotoinen lakiopaalu, joka Martti Sipilälle symboloi myös Työtehoseuraa, jossa hän oli tehnyt uranuurtavaa työtä.

Näin muodostui Martti Sipilän henkilökohtainen vaakuna.

Henkilökohtaisesta vaakunasta sukuseuran vaakunaksi

Sukua sekä sukulaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta arvostaneena Martti Sipilä sai ajatuksen, että Sipilän suvulle piti saada vaakuna. Hän oli uudestaan yhteydessä suunnittelija Valliojaan. Aikaisemman vaakunan pohjalta Vallioja suunnitteli uudemman ja näyttävämmän vaakunan.

Uusi vaakuna tehtiin vanhan pohjalle, sopivathan vaakunan olemus sekä symbolit sukuun myös laajemmin. Hevosenkengät olivat talon hevostöiden symboli.

Vaakunaan lisättiin kilven lisäksi muut ns. täydellisen vaakunan elementit: kypärä, kypäränpeite, lakipunos ja kypäränkoriste. Kypärän malliksi tuli pistokypärä eli ns. suljettu kypärä, joka muistuttaa suvun talonpoikasjuurista (ei-aatelinen, maallikkosuku). Suljetun kypärän tunnusmerkkinä on silmikkona vaakasuora kapea, hiukan matalaa v-kirjainta muistuttava rako. Kypäräkoristeeksi valittiin kirveet, jotka olivat Sipilän talon metsätöiden symboli. Haarniskakypärä periaatteessa sopikin vaakunaan, olihan Sipilän talon nimi Borgmestari (borg = linna).

Martti Sipilän teettämä vaakuna otettiin sukuseuran käyttöön Akaan Sipilän suku –kirjan teon yhteydessä vuonna 2000.

Vaakunan suunnittelija

Vaakunan on suunnitellut Tapio Vallioja (1920-2005). Hän oli yksi kahdestatoista Suomen heraldisen seuran perustajajäsenestä. Hänen heraldista silmäänsä ja käsialaansa voidaan varauksetta luonnehtia selkeän pelkistetyksi. Hän pyrki kiteyttämään sanomansa hyvin yksinkertaiseen, mutta sanomalliseen, ilmaisuun. Tapio Vallioja suunnitteli runsaasti kuntien, yhteisöjen, sukujen sekä yksityishenkilöiden vaakunoita ja viimeisimpinä vuosinaan hän keskittyi kirkolliseen heraldiikkaan.

Tekstin on koonnut sukuseuran sihteeri Mirja Sipilä (Taulu 15402) maaliskuussa 2016 seuraavista lähteistä:

Risto Sipilä (Taulu 1574) 12.2.2016

Jorma Sipilä (Taulu 1570) 13.2.2016

Kirsti Taattola (Taulu 1575) 13.2.2016

Jukka Suvisaari: Yleisheraldista tietoa tiivistetyssä muodossa: http://www.suvisaari.com/jukka.suvisaari/yleis.html

Logo ja vaakuna, Hämeenlinnan kaupunki: http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Logo-ja-vaakuna/

Mauno Harmo: Tapio Vallioja in memoriam (PDF) Hopealeijona 23. Suomen heraldinen seura: http://www.heraldica.fi/Julkaisut/Hopea_leijona/hl-23.pdf